Manuaali vai automaatti: japanilaistutkimus kytkee vaihteiston aivoihin
D.Novikov
Professori Ryuta Kawashima havaitsi, että manuaalilla ajaminen kuormittaa etuotsalohkoa enemmän kuin automaatti — yksin se ei silti estä dementiaa.
Käsivaihteinen auto on lähes kadonnut uusista autoista, mutta kolmelle polkimelle löytyi peruste, jolla ei ole mitään tekemistä nostalgian kanssa. Japanilaiset tutkijat yhdistivät manuaalilla ajamisen aivojen etuotsalohkon vilkkaampaan toimintaan — alueen, joka vastaa muistista, tarkkaavaisuudesta ja nopeista päätöksistä. Kuljettajalle tämä ei ole syy vaihtaa automaattia kiireellä manuaaliin, mutta hyvä muistutus: mitä vähemmän auto tekee itse, sitä enemmän ihmisen on hallittava.
Työ liittyy professori Ryuta Kawashimaan Tohokun yliopiston kehityksen, ikääntymisen ja syövän tutkimuslaitoksesta. Hänet tunnetaan paitsi aivotutkijana myös tutkijana, jonka työ muodostaa Nintendon Brain Age -pelien tieteellisen perustan. Best Carin mukaan hänen ryhmänsä vertaili kuljettajien aivotoimintaa manuaali- ja automaattivaihteisissa autoissa. Päätelmä ei yllätä ketään, joka on ajanut manuaalilla kaupungissa: vaihteen valinta, kytkin, kaasu, ohjaus ja liikenteen lukeminen muodostavat yhdessä selvästi vaativamman kognitiivisen tehtävän.
Kawashima sanoo sen suoraan: ”Tilanne on arvioitava ja sen mukaan valittava paras vaihde, ja se kuormittaa aivojen kognitiivisia toimintoja paremmin kuin passiivisen automaattivaihteisen auton ajaminen.”
Tässä on kuitenkin raja. Tutkimus ei todista, että manuaali yksin suojaisi dementialta. Se ei ole lääketieteellinen suositus eikä korvaa liikuntaa, ihmissuhteita, oppimista ja kunnollista lääkärintarkastusta. Manuaali muistuttaa pikemminkin päivittäistä tarkkaavaisuuden harjoitusta: kuljettaja ennakoi liikenteen kulkua useammin, valitsee vaihteen etukäteen, välttää turhia vaihtoja ja aistii moottorin ja tien yhteyden paremmin.
Manuaalilla varustettuja uusia autoja löytyy yhä edullisista malleista, mutta katumaastureiden segmentissä markkina siirtyi jo aikoja sitten automaatteihin, portaattomiin CVT-vaihteistoihin ja kaksoiskytkimiin. Automaatti on ruuhkassa mukavampi, väsyttää vähemmän ja on kokemattomalle kuljettajalle usein turvallisempi. Manuaali on halvempi korjata, rakenteeltaan yksinkertaisempi ja taitona hyödyllinen, mutta vaatii ehjän kytkimen, tottumusta ja kunnollista koordinaatiota. Iäkkäälle kuljettajalle tai aloittelijalle valinnan pitäisi lähteä turvallisuudesta eikä ’aivohyödystä’: jos kytkin, mäkilähtö ja vaihtaminen vievät huomion tieltä, hyötyä ei ole.
Sen sijaan niille, jotka ajavat manuaalilla varmasti, Kawashiman argumentti antaa vaihteistolle uuden merkityksen. Manuaali ei tee autosta modernimpaa, mutta pitää kuljettajan ratissa osallistujana eikä matkustajana.